by Muazzam Khursheed

Intian valtameressä sijaitseva Malediivit on saarivaltio, joka koostuu 26 atollista, joiden kokonaispinta-ala on vain 300 neliökilometriä. Malediivit sijaitsevat noin 750 kilometrin päässä Aasian mantereesta, Sri Lankan ja Intian lounaispuolella. 

Strategisen sijaintinsa ansiosta saarivaltio tunnetaan kaikkialla maailmassa matkailustaan ja kiehtovista meren äärellä sijaitsevista lomakohteistaan. Tämän vuoden huhtikuussa julkaistun raportin mukaan maa on "Tavoitteena on saada vuoden loppuun mennessä yhteensä 1,9 miljoonaa turistia."

Meren ekosysteemi

Valtameren keskellä sijaitseva kansakunta isännöi monenlaisia lajeja. Malediivien asunto- ja ympäristöministeriön vuonna 2010 julkaisemassa raportissa todettiin, että maan ympäristössä on monenlaisia erilaisia elinympäristöjä, jotka vaihtelevat syvänmeren, matalan rannikon ja riuttojen ekosysteemeistä mangroveihin, kuivalle maalle ja kosteikkoihin. Raportissa todettiin:

• 187 korallilajia muodostaa koralliriuttoja.
• 1100 kalalajia
• 21 valas- ja delfiinilajia.
• Yli 145 rapulajia 

Matkailuala

Aluksi maa oli riippuvainen kalastuksesta, mutta vuonna 1972 se koki matkailubuumin, jonka jälkeen siitä tuli tärkein tulonlähde. Matkailuala oli myös maan suurin valuuttatulojen lähde ja suurin yksittäinen BKT:n tuottaja. Se tarjoaa edelleen työpaikkoja noin 25 000 henkilölle.

Vuosien mittaan maa on vakiinnuttanut asemansa tärkeimpänä matkailukohteena eri puolilta maailmaa tulevien matkailijoiden keskuudessa, ja matkailijamäärät ovat ylittäneet edellisvuoden tason. .Matkailuministeriö ilmoitti viimeisimmissä viikkotilastoissaan, että matkailijoiden saapumiset ovat lisääntyneet 12,3% enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana., joka saavutti miljoonannen matkailijan saapumisen kuluvana vuonna 16. heinäkuuta. 

Taistelu olemassaolosta - Ilmastonmuutos

Kun maapallon lämpötilan nousu ja ilmastonmuutos alkavat vaikuttaa syvällisesti maapalloon, saarivaltio katsoo pelottavan tulevaisuuden suuntaan. Ilmastonmuutoksen lukuisista vaikutuksista merenpinnan nousu on Malediivien kannalta kriittisin haaste, sillä vedenpinnan nousu voi lähivuosina uhata Malediivien olemassaoloa. 30 viime vuoden aikana merenpinta on noussut maailmanlaajuisesti noin 10 cm. Tämä nousu on kiihtynyt huomattavasti, sillä keskimääräinen nousu on ollut keskimäärin 1,5 millimetriä vuodessa suurimman osan 1900-lukua ja nykyisin 3,9 millimetriä vuodessa. Merenpinnan nousua on ennustettu kaikkialla maailmassa, mutta Malediiveilla, missä korkeimmat kohdat ovat vain vähän yli kaksi metriä merenpinnan yläpuolella, jokainen senttimetri on tärkeä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportissa todetaan, että vuoteen 2100 mennessä merenpinta saattaa nousta jopa 1,1 metriä, ja koska yli 80% Malediiveista sijaitsee vain alle metrin korkeudella merenpinnasta, saarivaltion eloonjääminen näyttää olevan vaarassa, ja jos asianmukaisia toimenpiteitä ei toteuteta, valtio voi joutua meren alle.

Merenpinnan nousu on suuri haaste Mohamed Muizzulle, joka vannoi virkavalansa Malediivien uutena presidenttinä 17. marraskuuta 2023. "Maa kestää aallot rakentamalla suurempia saaria ja toteuttamalla suuria maanhankintahankkeita", uusi presidentti on sanonut. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin varoittaneet, että tämä mahdollisesti lisäisi tulvariskiä matalalla sijaitsevassa maassa.

Ajatusten taisteluksi muuttuneessa tilanteessa entinen presidentti Mohamed Nasheed astui virkaansa 15 vuotta sitten, varoitti ihmisiä siitä, että heistä tulisi ensimmäiset "ympäristöpakolaiset"." historian aikana vaatia siirtoa ulkomaille. Hän oli jopa mennyt askeleen pidemmälle ja ilmaissut toiveensa, että Malediivien kansalaiset alkaisivat säästää rahaa ostaakseen maata Australiasta tai jostakin naapurimaasta, kuten Sri Lankasta tai Intiasta. Kuitenkin uusi Presidentti Muizzu on ilmoittanut, että ihmiset eivät aio paeta maastaan, sillä hän hakee yli 500 miljoonaa euroa ulkoisia varoja herkkien rantojen säilyttämiseksi.

Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun vaikutusten torjuminen, jotka uhkaavat suoraan sen selviytymistä, on valtava tehtävä kansakunnalle. Huolien ratkaisemiseksi hallitus on johdonmukaisesti tehnyt aloitteen kestävän kehityksen mukaisten politiikkojen toteuttamiseksi ja lisäksi ajanut ilmastotoimia maailmanlaajuisesti. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kansainvälinen yhteistyö, kuten esimerkiksi "Tappio- ja vahinkorahasto" joka julkistettiin viime vuonna YK:n ilmastokokouksen 27. osapuolikokouksessa, on avainasemassa, jotta Malediiveja ja muita vastaavalla tavalla alttiita paikkoja koskeva kiireellinen ongelma voidaan ratkaista. 

Tilanne muistuttaa vakavasti siitä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristökysymyksille erityisen herkkien kansakuntien tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan kiireellisesti koordinoituja yhteisiä toimia. 

Pysy kuulolla Sitatan puolella, jos haluat lisää tällaista sisältöä! Sitata Travel Protection voi auttaa sinua välttämään matkahuolet. Hanki sellainen nyt!

Kirjoittaja suorittaa parhaillaan julkishallinnon maisterin tutkintoa ja on suorittanut kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon Jamia Millia Islamiassa Delhissä. Ilmaistut näkemykset ovat henkilökohtaisia.

Seuraa ja tykkää meistä: