Tammikuun 14. päivänä 2024 Gazan konflikti saavutti 100. päivänsä, ja 7. lokakuuta 2023 lähtien on kuollut 24 447 palestiinalaista ja noin 1139 israelilaista. Tämän virstanpylvään lähestyessä maailmanlaajuinen huomio siirtyi kuitenkin yli 250 kilometrin päähän Jemeniin. Tammikuun 12. päivänä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen joukot tekivät 73 ilmaiskua Jemenin Houthi-kapinallisjoukkojen asemiin, ja ainakin viisi ihmistä kuoli. Vastatoimet johtuivat siitä, että Houthit ovat lisänneet hyökkäyksiään marraskuusta lähtien ja kohdistaneet niitä Punaisella merellä oleviin aluksiin vastatoimena Israelin hyökkäykselle Gazaan. Seuraavana päivänä Yhdysvaltain armeija teki pienemmän iskun lähellä Sanan lentokenttää, josta Houthit laukaisevat ammuksia kauppa-aluksia vastaan.

Nämä kaksi hyökkäystä laajensivat konfliktin maantieteellistä ulottuvuutta ja lisäsivät osapuolten määrää, mikä kärjisti jo ennestään epävakaata tilannetta. Tämä kehitys vastaa Houthien tarinaa, jossa heidät asetetaan lännen haastajiksi ja palestiinalaisten aatteen todellisiksi tukijoiksi arabimaailmassa. Tätä viestiä vahvistaa se, että he ovat strategisesti häirinneet elintärkeää maailmanlaajuista merikauppareittiä, joka edellyttää laivojen kiertämistä Afrikan ympäri. Lisäksi tilanne hyödyttää Israelia, koska sen tärkein liittolainen Yhdysvallat on suoraan mukana torjumassa Iranin - yhteisen vastustajan - tukemaa huthiryhmää. Punaisenmeren eskaloituminen on myös kääntänyt huomion pois Gazasta, mikä on johtanut Israelin pommitusten voimakkuuden vähenemiseen kyseisellä alueella.

Houthien tiedottaja Nasruldeen Amer ilmoitti Al Jazeera -televisiokanavalle, että äskettäiseen hyökkäykseen vastataan päättäväisesti ja tehokkaasti. Samaan aikaan YK:n erityislähettiläs Hans Grundberg ilmaisi vakavan huolensa yhä epävarmemmaksi käyvästä alueellisesta tilanteesta Jemenissä, jossa 80% väestöstä tarvitsee humanitaarista apua. Hän kehotti kaikkia osapuolia pidättäytymään toimista, jotka voisivat pahentaa Jemenin tilannetta, lisätä uhkia meriliikennereiteille tai lisätä alueellisia jännitteitä tänä kriittisenä aikana.

Toisin kuin huthit, Washington pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan se välttää avointa yhteenottoa huthien kanssa, saati sitten Iranin kanssa. Scowcroft Middle East Security Initiative -ajatushautomoon kuuluva Kirsten Fontenrose selittää, että Teheranilla ei myöskään ole tällä hetkellä mitään motiivia korostaa osallisuuttaan konfliktissa tai Houthien kanssa. Fontenrosen mukaan Iran saavuttaa strategiset tavoitteensa ilman suoraa väliintuloa, mistä ovat osoituksena Yhdysvaltojen laskeva maailmanlaajuinen suosio ja hidastunut vauhti Israelin ja uusien arabimaiden suhteiden normalisoimiseksi.

Lähi-idän asiantuntijan ja Madridin Complutensen yliopiston arabian ja islamin tutkimuksen professorin Ignacio Álvarez-Ossorion mukaan Israelin katsotaan vetäneen Yhdysvallat mukaan konfliktiin. Álvarez-Ossorio esittää, että Israel saavutti tämän aloittamalla hyökkäykset Iranin vallankumouskaartia vastaan Syyriassa ja kohdistamalla hyökkäykset Hamasia ja Hizbollahia vastaan Libanonissa tavoitteenaan "avata uusi rintama".

Houthien hyökkäykset alkoivat marraskuussa, ja kapinallisryhmä keskittyi teoriassa Israelin omistamiin tai Israelin lipun alla purjehtiviin kauppalaivoihin sekä Israeliin suuntautuviin tai sieltä lähteviin aluksiin. Käytännössä he ovat kuitenkin erehdyksessä hyökänneet muita kuin niihin liittyviä aluksia vastaan ja joutuneet konflikteihin myös muiden alusten kanssa. Tämän vuoksi suuret laivayhtiöt välttävät nykyään kulkemista Punaisenmeren kautta. Vuoden 2023 kahden viimeisen kuukauden aikana Punaisenmeren yli kulkevien konttien päivittäinen määrä romahti 66%:llä, 500 000:sta 200 000:een, mikä vastaa 30%:tä maailman konttiliikenteestä. Alukset valitsevat nyt Afrikan kiertämisen Uuden toivon kapin kautta, mikä nostaa kuljetuskustannuksia 170%.

Viikkoja jatkuneen jännityksen kärjistymisen jälkeen tammikuun 9. päivä oli käänteentekevä hetki, kun jemeniläisliike käynnisti tähän mennessä merkittävimmän hyökkäyksensä. YK:n turvallisuusneuvosto reagoi siihen antamalla päätöslauselman, jossa se tuomitsi huthien hyökkäyksen, ja Valkoinen talo oli kehottanut kapinallisryhmää lopettamaan vihamieliset toimensa. Tammikuun 12. päivän aamuyön tunteina Yhdysvaltain ja Britannian joukot ottivat kohteekseen ilmatorjunnan valvontajärjestelmiä, tutkia sekä lennokkeja, risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia sisältäviä arsenaaleja eri paikoissa Jemenissä, jotka ovat Houthi-kapinallisten hallinnassa.

Yhdysvaltain entinen diplomaatti ja Middle East Institute -ajatushautomon Lähi-idän asiantuntija Gerald M. Feierstein yhtyy näkemykseen, jonka mukaan huthien pyrkimyksellä sekaantua Gazan konfliktiin pyritään vahvistamaan heidän tukipohjaansa ja lujittamaan heidän asemaansa "vastarinta-akselilla", johon kuuluvat Hizbollah ja Hamas. Houthit ovat saaneet tukea jopa vastustajiltaan, varsinkin kun heidän vastustajansa, Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallitus, keskittyy enemmän Punaisenmeren laivoihin kohdistuviin hyökkäyksiin kuin Gazan siviiliuhreihin. Tammikuun 12. päivänä sadattuhannet ihmiset osoittivat mieltään Houthien hallitsemassa pääkaupungissa Sanassa Yhdysvaltain ja Britannian ilmaiskuja vastaan.

Qatarissa sijaitseva Arab Center for Research and Policy Studies julkaisi 10. tammikuuta analyysin arabien julkisesta mielipiteestä Israelin Gazan sodasta. Tutkimus, joka tehtiin 16 arabimaassa, osoitti, että 69% ilmaisi solidaarisuutensa palestiinalaisille ja tukensa Hamasille. Toiset 23% tukevat yksinomaan Gazan kansaa, mutta torjuvat islamistisen liikkeen, joka on vastuussa lokakuussa Israeliin tehdystä hyökkäyksestä, joka johti noin 1 200 ihmisen kuolemaan. Sitä vastoin 94% kritisoi Yhdysvaltojen kantaa kriisiin ja syytti sitä siitä, että se on vastustanut tulitaukoa ja antanut taloudellista ja sotilaallista tukea Israelille, ja 82% luokitteli tämän kannan "erittäin huonoksi". Iranin osalta, huolimatta alueellisista kilpailuista ja sunni- ja shiia-akselien välisistä eroista, 37% kannattaa maan kantaa, kun taas 48% vastustaa sitä.

Yhdysvaltain armeijan väliintulo on herättänyt huolta muissa Lähi-idän valtioissa, joissa on Israeliin vihamielisesti suhtautuvia, Irania kannattavia miliisejä. Nämä kansakunnat pelkäävät konfliktin mahdollista leviämistä omille rajoilleen. Irakin presidentti Abdellatif Rashid tuomitsi jyrkästi kaikki konfliktin laajentamispyrkimykset ja korosti, että sillä voisi olla haitallinen vaikutus kaikkiin. Libanonin ulkoministeriö, jonka eteläosassa Hizbollahin miliisin ja Israelin armeijan välisiä yhteenottoja tapahtuu säännöllisesti, ilmaisi olevansa erittäin huolissaan konfliktin kärjistymisestä ja sotilaallisista toimista Punaisella merellä sekä ilmaiskuista Jemenin alueelle.

Yhdysvalloissa ollaan yhä huolestuneempia konfliktin mahdollisesta kärjistymisestä. Michiganin demokraattinen edustaja Elissa Slotkin ilmaisi huolensa alueellisesta eskaloitumisesta X:ssä, entisessä Twitterissä, julkaistussa viestissä. Hän korosti Iranin käyttävän huthien kaltaisia ryhmiä taistelujen käymiseen, uskottavan kiistettävyyden säilyttämiseen ja suorien konfliktien välttämiseen Yhdysvaltojen tai muiden maiden kanssa. Slotkin korosti, että tämän on loputtava, ja ilmaisi toivovansa, että viesti oli mennyt perille.

Seuraa ja tykkää meistä: