Hongkongin lainsäätäjät hyväksyivät 19. maaliskuuta yksimielisesti turvallisuuslainsäädännön, joka saattaa heikentää Hongkongin mainetta kansainvälisenä liikekeskuksena ja uhata entisestään vapauksia Kiinan hallitsemassa kaupungissa. Laki, joka hyväksyttiin kahden viikon kuluttua siitä, kun se alun perin esiteltiin lainsäädäntöneuvostolle 08. maaliskuuta, eli 23 artikla, on tuonut esiin joukon uusia kansallisen turvallisuuden rikoksia, kuten maanpetoksen, vakoilun, ulkoisen häirinnän ja valtiosalaisuuksien varastamisen. Joistakin näistä rikoksista voidaan tuomita jopa elinkautiseen vankeusrangaistukseen. 

Tätä "hätiköityä" lainsäädäntöä on arvosteltu voimakkaasti ja julkisesti eri puolilla maailmaa, muun muassa Australiassa, Japanissa, Yhdysvalloissa ja Taiwanissa. Jotkin näistä maista ovat myös päivittäneet Hongkongia koskevia matkustustiedotuksiaan ja kehottaneet kansalaisiaan noudattamaan varovaisuutta, jos he suunnittelevat matkaa tähän Kiinan erityishallintoalueeseen. 

Mitä laki sanoo? 

212-sivuinen lakiehdotus, jonka katsotaan olevan Pekingiä kannattavien lainsäätäjien yritys "tukkia" kansallisen turvallisuuden porsaanreikiä, tuli voimaan 23. maaliskuuta. Laissa kriminalisoidaan kaikki, mitä pidetään irtautumisena, kumouksellisuutena, terrorismina, vakoiluna sekä ulkopuolisena puuttumisena Hongkongin asioihin. Kansallista turvallisuutta millään tavoin vaarantavat rikokset luokitellaan rangaistaviksi elinkautisella vankeudella. Vakoilusta ja sabotaasista (mukaan lukien verkkohyökkäykset) enimmäisrangaistus on enintään 20 vuotta vankeutta. 

Tämän lisäksi 23 artiklassa sallitaan myös "suljettujen ovien" oikeudenkäynnit. Poliisin valtuuksia laajennetaan siten, että epäiltyjä voidaan pidättää jopa 16 päiväksi ilman syytettä ja rajoittaa heidän oikeuttaan tavata asianajajia. Henkilön liikkumista ja yhteydenpitoa voidaan rajoittaa jopa sen jälkeen, kun hänet on vapautettu takuita vastaan. Jos järjestöjen ja yritysten todetaan "työskentelevän ulkomaisten voimien hyväksi", niitä voidaan kieltää toimimasta Kiinan erityishallintoalueella. Ulkomaisia tai ulkoisia voimia voivat olla esimerkiksi ulkomaan hallitukset, poliittiset järjestöt tai yksityishenkilöt. Henkilö, joka on syyllistynyt yhteistyöhön näiden kanssa kansallisten ja/tai paikallisten viranomaisten toiminnan häiritsemiseksi, voidaan tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen.  

Lisäksi Hongkongin lainsäätäjillä on täydet valtuudet luoda uusia rikoksia ja määrätä niistä rangaistuksia "odottamattomien olosuhteiden" vallitessa. Näitä sääntöjä sovelletaan myös Hongkongin ulkopuolella tapahtuviin toimiin (sekä asukkaiden että yritysten tekemiin). 

Muita huomioon otettavia säännöksiä ovat:

• Joidenkin asioiden siirtäminen Manner-Euroopassa käsiteltäviksi. Osa oikeudenkäynneistä käsitellään suljettujen ovien takana (Hongkongissa).
• On perustettava kansallinen turvallisuuskomissio, jolla on Pekingin nimittämä neuvonantaja, joka valvoo lakien noudattamista. 
• Lopullinen valta on Pekingillä sen suhteen, miten lakia olisi tulkittava. Jos lain todetaan olevan ristiriidassa Hongkongin lain kanssa, Kiinan laki on etusijalla. 
• Ulkomaisia kansalaisjärjestöjä ja uutistoimistoja valvotaan tiukasti. 
• Kaikki julkisten liikennevälineiden tuhoaminen tai vahingoittaminen luokitellaan terrorismiksi.
• Lain rikkomisesta epäiltyjä valvotaan tiukasti, ja heitäkin saatetaan vakoilla. 
• 23 artiklan nojalla syyllisiksi todetut eivät enää saa asettua ehdolle julkisiin virkoihin.
• Lakia sovelletaan myös muihin kuin pysyvästi maassa asuviin henkilöihin ja "Hongkongin ulkopuolelta tuleviin henkilöihin, jotka eivät ole pysyviä asukkaita".  

Hongkongin nykytilanne

On tärkeää huomata, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällainen laki esitellään ja allekirjoitetaan. Vuonna 2003 lainsäätäjät yrittivät hyväksyä 23 artiklan, mutta laaja julkinen kritiikki (yli 500 000 ihmisen mielenosoitus) johti siihen, että se hylättiin kokonaan.

Tällä kertaa Hongkongin ilmapiiri on kuitenkin hyvin erilainen. Yleisö näyttää olleen vaitonainen turvallisuustoimien vuoksi. Valtaosa kaupungin demokratiaa kannattavista henkilöistä on vankilassa, koska heidät on joko tuomittu tai heitä vastaan on nostettu syytteitä vuoden 2020 kansallisen turvallisuuslain nojalla. Loput ovat karanneet ulkomaille. Tämän seurauksena Hongkongin lainsäätäjistä puuttuu yhtään demokratiaa kannattavaa oppositiopoliitikkoa. 

Uusia lakeja koskeva julkinen kuuleminen kesti tällä kertaa vain 28 päivää, mikä on kaksi kuukautta vähemmän kuin ensimmäisellä yrityksellä vuonna 2003. Kuulemisjakson aikana saadun palautteen perusteella hallitus totesi, että 98% "tuki" uutta lakia ja vain 0,7% ilmaisi tyytymättömyytensä. Lisäksi lainsäätäjä kutsui erityisistunnot koolle lakiehdotuksen ensimmäistä ja toista käsittelyä varten 22. maaliskuuta, ja lakiehdotus esiteltiin kolmessa tunnissa. 

Tämä "nopeutettu käsittely" johtui Hongkongin hallituksen päämies John Leestä, joka kehotti lainsäätäjiä hyväksymään lain "täydellä vauhdilla". 

Lee totesi myöhemmin, että laki on välttämätön "mustiin pukeutuneen väkivallan estämiseksi". Tämä oli selvä viittaus vuoden 2019 massiivisiin ja toisinaan väkivaltaisiin demokratiaa kannattaviin mielenosoituksiin, jolloin sadattuhannet hongkongilaiset marssivat kaduille vaatien suurempaa autonomiaa Pekingin valvonnasta. 

Lain kolmas käsittely on tarkoitus järjestää, mutta viranomaiset eivät ole vielä ilmoittaneet päivämäärää tai kellonaikaa. 

Maailmanlaajuinen reaktio 23 artiklaan

Monet maat ovat huolissaan siitä, että laki voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa Hongkongin maineelle kansainvälisenä rahoituskeskuksena, mutta monet uskovat myös, että se voi heikentää kaupungin asukkaiden "oikeuksia ja vapauksia". 

Australia, Japani, Taiwan, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat hyvin voimakkaasti vastustaneet lakia. Jotkin näistä valtioista ovat myös hiljattain päivittäneet Hongkongia koskevia matkustustiedotuksiaan ja kehottaneet kansalaisiaan varovaisuuteen Kiinan erityishallintoalueella vieraillessaan. Joissakin maissa, nimittäin Australiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kanadassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, on käynnistetty vastalauseiden esittämistä. Taiwanissa kymmenet Hongkongin, Taiwanin ja Tiibetin aktivistit kokoontuivat suosituissa turistikohteissa ja tuomitsivat julkisesti Hongkongin hallinnon toimet. 

Valtioiden lisäksi useat eturyhmät ja ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa joistakin 23 artiklan näkökohdista, kuten "ulkoisen puuttumisen" kaltaisten rikosten laajuudesta. Amnesty Internationalin Kiinan-yksikön johtajan Sarah Brooksin mukaan tällä rikosnimikkeellä voidaan asettaa syytteeseen aktivisteja, jotka ovat vuorovaikutuksessa tai yhteydessä ulkomaisiin henkilöihin tai järjestöihin. Keskustelun aiheesta riippumatta tällainen vuorovaikutus katsotaan "kansallista turvallisuutta vaarantavaksi". Lisäksi ulkomailla toimivan Hongkongin demokratianeuvoston julkaisemassa yhteisessä lausunnossa vaaditaan seuraamuksia Hongkongin ja Kiinan virkamiehille, jotka ovat osallistuneet lain nopeaan täytäntöönpanoon, ja lisäksi pyydetään Hongkongin talous- ja kauppatoimistojen nykytilan tarkistamista eri puolilla maailmaa. 

"On hälyttävää, että näin merkittävä lainsäädäntö vietiin kiireesti läpi lainsäätäjien käsittelyssä nopeutetulla menettelyllä huolimatta vakavista huolenaiheista, jotka koskevat monien sen säännösten yhteensopimattomuutta kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön kanssa", totesi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Turk lausunnossaan. 

Vastaus Hongkongista ja Kiinasta 

Tällaisesta voimakkaasta vastustuksesta huolimatta Hongkongin ja Kiinan viranomaiset ovat kuitenkin "tuominneet jyrkästi tällaiset poliittiset manööverit, joihin liittyy vääristeltyjä, tosiasioita vääristeleviä, pelottelevia ja paniikkia levittäviä huomautuksia". Kiina on myös haukkunut lain arvostelijoita ja jopa syyttänyt Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Euroopan unionia tekopyhyydestä ja kaksinaismoralismin harjoittamisesta. 

Huomautukset tulivat, kun Britannian ulkoministeri David Cameron mainitsi, että lainsäädäntö on vaarantanut Kiinan ja Britannian yhteisen julistuksen, joka on vuonna 1984 allekirjoitettu kansainvälisesti sitova sopimus, jonka mukaan Peking suostui johtamaan Hongkongia "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatteen mukaisesti. 

 "Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt kiihottavia ja vastuuttomia kommentteja Hongkongin tilanteesta ... se johtuu syvään juurtuneesta ajattelutavasta siirtomaaisäntänä ja saarnaajana", sanoi Pekingin ulkoasiainvaltuutettu lausunnossaan.

Hongkongin oikeusministeri on todennut, että kansalaisten, jotka toistuvasti julkaisevat ja ilmaisevat hyväksyntänsä ulkomailla esitetylle kritiikille, katsotaan syyllistyvän viranomaisten vastaisen vihan lietsontaan. 

"Sanotaan äärimmäisissä tilanteissa, jos joku toistuvasti julkaisee [ulkomailla esitettyä kritiikkiä] verkossa ja osoittaa suostumustaan - ja että hän lisää kommentteja vain lietsoakseen muiden ihmisten vihaa Hongkongia ja keskushallintoa kohtaan - niin silloin on tietenkin olemassa riski", Paul Lam sanoi televisiohaastattelussa. 

Nyt jää kuitenkin nähtäväksi, voidaanko tällä ankaralla lailla, kuten kansainväliset tiedotusvälineet sanovat, "turvata (Hongkongin) vauraus ja vakaus" vai muodostuuko siitä syvä haaste kansainväliselle järjestykselle, joka uhkaa entisestään huonontaa Kiinan ja muun maailman välisiä suhteita. 

Seuraa ja tykkää meistä: