Korean lääkäriliitto (KMA) aloitti 15. helmikuuta valtakunnallisen lakon, jossa vastustettiin hallituksen päätöstä korottaa merkittävästi vuosittaista lääketieteellisten oppilaitosten sisäänottokiintiötä. Lakkoon osallistui lääkäreitä, harjoittelijoita ja lääketieteen opiskelijoita. Koska Etelä-Korean lääkäreiden ja väestön suhde on yksi alhaisimmista muiden kehittyneiden maiden joukossa, päätös korottaa lääketieteellisten oppilaitosten sisäänpääsyä herätti kiivasta vastustusta terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa kaikkialla Etelä-Koreassa. Kriisi kärjistyi, kun presidentti Yoon Suk-Yeol totesi, että hallitus on vakaa päätöksessään. Hän kuvaili uudistusta/politiikkaa pikemminkin "välttämättömäksi" toimenpiteeksi, jolla varmistetaan maan nopeasti ikääntyvän väestön asianmukainen hoito.
MITÄ TAPAHTUI?
Hallitus oli ilmoittanut, että se haluaa lisätä lääketieteellisen tiedekunnan sisäänpääsypaikkoja 2000:lla lukuvuodesta 2025 alkaen, kun nykyisin sisäänpääsypaikkoja on vuosittain yli 3000. Myöhemmin sanottiin, että lisäys olisi 10 000 vuoteen 2035 mennessä. Terveydenhuollon ammattilaiset kritisoivat uudistusta/politiikkaa useista syistä. Ensimmäinen niistä oli se, että lääkäreitä tai lääketieteen opiskelijaryhmiä ei kuultu ennen tämän politiikan käynnistämistä. Toiseksi todettiin, että lääkäreiden määrä lisääntyy, mikä voi johtaa tarpeettomiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja heikentää potilaille tarjottavien palvelujen laatua. Lääkärit ovat sitä mieltä, että alalla toimii jo nyt riittävästi lääkäreitä, ja määrän lisääminen voi vaikuttaa kielteisesti kansallisen sairausvakuutusjärjestelmän talouteen.
Jokaisella tarinalla on tietysti kaksi puolta. Samoin on olemassa ryhmä henkilöitä, jotka kannattavat tätä politiikkaa. Julkisten kyselytutkimusten ja mielipidetutkimusten (kuten Gallup Korea) avulla on käynyt ilmi, että noin 76% eteläkorealaisista tukee suunnitelmaa lääketieteen opiskelijoiden lisäämisestä. Tämä johtuu seuraavista syistä heidän huolet akuutista ammattilaisten puutteesta lastenlääketieteen, päivystysyksiköiden ja Soulin suuralueen ulkopuolella sijaitsevien klinikoiden (syrjäiset alueet) osalta.
Monet terveydenhuollon viranomaiset (kuten Korean harjoittelijoiden ja asukkaiden yhdistyksen johtaja) alkoivat jättää eroilmoituksiaan, koska niitä kutsuttiin "sotkuiseksi politiikaksi". He myös syyttivät hallitusta nykyisten lääkäreiden "demonisoinnista". Tämä saattaa johtua siitä, että lääkärit ovat huolissaan siitä, että tämä politiikka ei ainoastaan pilaa heidän sosiaalista asemaansa vaan vaikuttaa myös heidän palkkaansa.
LAKON JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Lakon käynnistyttyä 15. helmikuuta KMA:n jäsenet ja sen alueosastojen johtajat alkoivat osallistua jatkuviin kokouksiin, joissa keskusteltiin tulevasta toimintasuunnitelmasta. Helmikuun 17. päivänä 154 harjoittelijaa ja asukasta seitsemästä sairaalasta jätti erokirjeensä, kuten terveysministeriön virkamiehet kertoivat. Helmikuun 19. päivästä alkaen Etelä-Korean suurimpien sairaaloiden harjoittelijat ja asukkaat aloittivat joukkovapaudenkirjoitukset. Helmikuun 20. päivään mennessä lääketieteen ammattilaiset olivat uhanneet lopettaa kaiken työnsä kello 06:00 mennessä (paikallista aikaa). Helmikuun 21. päivään mennessä yli 1 600 lääkäriharjoittelijaa oli tehnyt työnseisauksen ja aiheuttanut merkittäviä viivästyksiä kirurgisiin toimenpiteisiin ja hoitoihin. Vaikka monia irtisanoutumisia ei hyväksytty, lääkärit ja harjoittelijat eivät yksinkertaisesti ilmoittautuneet töihin. Työtaistelu on vaikuttanut pääasiassa moniin maakuntiin/kaupunkeihin, nimittäin Gangwoniin, Pohjois- ja Etelä-Jeollaan, Daejeoniin, Ulsaniin, Pohjois-Chungcheongiin, Souliin ja Jejuun.
Ratkaistakseen ongelman väliaikaisella ratkaisulla Soulin kaupungin viranomaiset ilmoittivat 19. helmikuuta suunnitelmistaan pidentää kaupungin ylläpitämien sairaaloiden ja kunnallisten terveyskeskusten toiminta-aikoja. Kahdeksan kaupungin ylläpitämän sairaalan sisätautien ja muiden keskeisten osastojen aukioloaikoja pidennettiin klo 20:00 (paikallista aikaa) arkipäivisin. Neljä sairaalaa avasi päivystysosastonsa toimimaan ympäri vuorokauden - Seoul Medical Center, Boramae Medical Center, Dongbun sairaala ja Seonamin sairaala.. Myös kunnalliset terveyskeskukset ovat avoinna kello 20:00 asti. Tämän lisäksi hallitus on laajentanut 97 julkisen sairaalan vastaanottoaikoja ja avannut 12 sotilassairaalan päivystyshuoneet yleisölle.
Samaan aikaan joukkoirtisanoutumiset vaikuttavat edelleen vakavasti arvostettujen sairaaloiden toimintaan. Näihin kuuluvat Soulin kansallisen yliopiston sairaala, Severance Hospital, Samsung Medical Center, Asan Medical Center ja Korean katolisen yliopiston Soulin St. Mary's Hospital. Jotkin näistä ovat ilmoittaneet suunnitelmista muuttaa leikkausaikatauluja ja potilaiden tapaamisia. Koska maan laki rajoittaa lääketieteen ammattilaisten lakkoilumahdollisuuksia, poliisi on varoittanut pidätyksistä työtaistelun "yllyttäjiä" vastaan.
NYKYTILANNE
Terveysministeriö on nostanut maan lääketieteellisen kriisin tason toiseksi korkeimmalle "varoitus"-kriteerille, ja se voidaan nostaa edelleen tasolle korkeimmat "vakavat" kriteerit jos joukkoirtisanoutumiset jatkuvat.
Terveys- ja hyvinvointiministeriön mukaan yli 6 000 lääkäriharjoittelijaa on irtisanoutunut 100 sairaalassa koko maassa. Tämä on 55 prosenttia näiden sairaaloiden lääkäriharjoittelijoiden kokonaismäärästä. Heistä 1 630 harjoittelijaa ja apulaislääkäriä on lopettanut lääkäripalvelujen tarjoamisen. Hallitus on ilmoittanut, että jos lääketieteen ammattilaiset kieltäytyvät palaamasta, heidän toimilupansa voidaan peruuttaa jopa vuodeksi. Huolimatta hallituksen käskystä palata töihin, lääkäriharjoittelijat eivät ole osoittaneet minkäänlaisia merkkejä perääntymisestä. Lääkintäalan häiriöiden odotetaan jatkuvan helmikuun ajan. Lääkäriharjoittelijoiden edustajien hätäkokoukset jatkuvat edelleen säännöllisin väliajoin keskustellakseen ja/tai päivittääkseen strategiaansa.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Vaikka lakon vaikutusten koko laajuus on edelleen melko epäselvä, on tärkeää ottaa huomioon muutama seikka ennen kuin päätämme johtopäätöksestä. Ensinnäkin Etelä-Korean terveydenhuoltojärjestelmä on erittäin yksityistetty - yli 90% sairaaloista on yksityisiä ja useimmat lääketieteelliset toimenpiteet ovat sidoksissa vakuutusmaksuihin. Toiseksi, lääkärit ovat täällä maailman parhaiten palkattuja, joten jos ala noudattaa uutta politiikkaa, se ei ainoastaan lisäisi ylimääräistä taakkaa lääketeollisuudelle vaan myös lisäisi kilpailua ja vähentäisi lääkäreiden tuloja.
Tämä ei myöskään ole ensimmäinen kerta, kun hallitus yrittää ottaa käyttöön lisää tutkinnon suorittaneita; vastaava tilanne havaittiin vuonna 2020. Kun COVID-19-pandemia oli huipussaan, lääkäreillä oli yliote, ja he pystyivät onnistuneesti pitämään hallituksen kurissa. Yli 80 % nuoremmista lääkäreistä oli tuolloin laajentanut osallistumistaan protestiin. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin hieman erilainen. Huhtikuussa pidettävien kansalliskokousvaalien vuoksi Yoon Suk-Yeolin hallinto on päättänyt jatkaa tätä politiikkaa ja palauttaa imagonsa, joka on aiemmin "tahriintunut" useiden poliittisten skandaalien vuoksi.
Koska Etelä-Korean terveydenhuoltoala on yksityisen sektorin hallitsema, on todennäköistä, että lakkoilu voi jatkua, eikä voida sulkea pois mahdollisuutta täydellisestä sulkemisesta, jos lääkärit liittyvät täysimittaisiin lakkoihin.
Seuraa meitä Instagram ja Facebook; ja tilaa LinkedIn Nesletter "Sitata Weekly" pysyä turvassa ja tehdä tietoon perustuvia matkavalintoja.