Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset, ajatukset ja mielipiteet ovat yksinomaan kirjoittajan omia eivätkä välttämättä vastaa minkään muun henkilön, organisaation tai yhteisön näkemyksiä, mielipiteitä tai kantoja.

On kiistatonta, että Moskovan jatkuva hyökkäys Kiovaa vastaan vaarantaa Itä-Euroopan lisäksi koko Euraasian mantereen. Ukrainan provosoimaton hyökkäys Ukrainaan, jota on kutsuttu Euroopan verisimmäksi konfliktiksi sitten toisen maailmansodan, on onnistunut vaikuttamaan geopoliittiseen dynamiikkaan, talouteen ja sosiaalisiin rakenteisiin maailmanlaajuisesti. 

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy totesi YK:n yleiskokouksessa uskovansa, että konflikti on "lähempänä loppua", joten on todennäköistä, että monet Ukrainan uusista liittolaisista saattavat laajentaa tukeaan tulevina kuukausina. 

Tilannepäivitys

Moskovasta on 24. syyskuuta alkaen tehty useita hyökkäyksiä useisiin ukrainalaisiin kaupunkeihin. Viimeisimmissä hyökkäyksissä Zaporizhzhian ja Arkangelin kaupungissa loukkaantui vakavasti 23 kansalaista ja kolme kuoli. Venäjän tekemien lennokki- ja lyhyen kantaman ballististen ohjushyökkäysten lisääntyminen - Iranin suosiollisella suostumuksella - on nostanut Venäjän aggression uudelle tasolle. Venäjän joukot ovat myös alkaneet hyökätä Itä-Ukrainan Vuhledarin kaupunkia vastaan, joka on "tukikohta" ja joka on pysynyt pystyssä hyökkäyksen alusta lähtien. 

Ukraina aloitti 06. elokuuta rajanylittävän hyökkäyksensä Kurskin alueella. Tässä yllätyshyökkäyksessä Venäjän alueelle kuoli ainakin 56 siviiliä ja yhteensä 266 sai vakavia vammoja viimeisten seitsemän viikon aikana. Venäjän ulkoministeriön mukaan yli 131 000 siviiliä on poistunut alueen riskialueilta, mutta Ukrainan joukkoja syytetään siitä, että ne pitävät joitakin siviilejä vastoin heidän tahtoaan. Kiova on kuitenkin kiistänyt kaikki tällaiset väitteet vedoten Moskovan "pitkään historiaan vääristä luvuista ja propagandasta". 

Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija Mariane Katzarova paljasti laittomasti, että Venäjän ihmisoikeustilanne on edelleen heikentynyt kuluneen vuoden aikana. Kaikki tämä tapahtuu "valtion tukeman pelon ja rangaistusten järjestelmän" tiukentuessa. Vankilaolot ovat huonontuneet huomattavasti mielivaltaisten pidätysten määrän jatkuvan kasvun vuoksi. Katzarovan mukaan Moskovassa on tällä hetkellä yli 1 300 poliittista vankia. 

Järkyttävät todisteet osoittavat, että noin 170 000 tuomittua väkivaltarikollista. värvättiin taistelemaan Ukrainassa. Nämä venäläiset rikolliset joko armahdettiin tai heidän tuomiotaan lievennettiin, koska he olivat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, kuten raiskauksiin ja murhiin, jotta he voisivat osallistua sotaan. Venäläisten vankiloiden havaittiin myös kieltäytyvän tarkoituksella antamasta lääketieteellistä hoitoa ukrainalaisille vangeille. YK:n ihmisoikeusneuvoston toimikunnan raporttien mukaan erään vankilan lääkärit osallistuivat myös "kidutukseen", josta on raporttien mukaan tullut "yleinen ja hyväksyttävä käytäntö". 

Voiton suunnitelma

Zelenskyy matkusti 22. syyskuuta Yhdysvaltoihin tarkoituksenaan ja "kiireellisenä yrityksenä" vaikuttaa Valkoisen talon politiikkaan meneillään olevan sodan suhteen riippumatta siitä, kuka saa voiton marraskuun alussa pidettävissä Yhdysvaltain vaaleissa. Ukrainan presidentti aikoo esitellä "voittosuunnitelmaksi" kutsutun suunnitelman yksityiskohdat presidentti Joe Bidenille sekä hänen kahdelle mahdolliselle seuraajalleen, Kamala Harrisille ja Donald Trumpille. Zelenskyy uskoo, että jos länsi tukee suunnitelmaa, sillä odotetaan olevan "laaja vaikutus" Moskovaan, mikä voisi merkitä sodan päättymistä diplomaattisesti. 

"Voittosuunnitelmassa esitetään strategisten kumppaniemme nopeita ja konkreettisia toimia - tästä hetkestä joulukuun loppuun", Zelenskyy sanoi puhuessaan tiedotusvälineille 20. syyskuuta. Ukrainan presidentti on sitä mieltä, että kaikki muut manipulaatiot "vain lykkäävät" väistämätöntä, joka tässä tapauksessa on väkivallan kiihtyminen, joka voi tällä kertaa levitä muihin naapurivaltioihin. 

Zelenskyyn vierailu Washingtoniin osuu Ukrainan kannalta varsin epävarmaan aikaan, sillä Trumpin voitto presidentinvaaleissa saattaa muuttaa Washingtonin Ukrainaa koskevaa politiikkaa (joka on suurelta osin riippuvainen Yhdysvaltojen sotilaallisesta ja taloudellisesta tuesta). Vaikka Zelenskyy toivoo yhä Nato-jäsenyyttä ennen Bidenin lähtöä Valkoisesta talosta ja Venäjän vetävän joukkonsa pois kaikilta Ukrainan alueilta, Venäjän presidentti Vladimir Putin on todennut, että rauhanneuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Kiova luovuttaa Itä- ja Etelä-Ukrainan Venäjälle ja luopuu Nato-jäsenyyssuunnitelmasta. 

Rauhan huippukokous

Ukrainan presidentti on varma, että suunnitelmat toimisivat "siltana" marraskuussa ehdotettuun Ukrainan johtamaan toiseen rauhanhuippukokoukseen. Huippukokouksen ideaa ehdotettiin muutamalle globaalin etelän maalle elokuussa. Venäjä ilmoitti kuitenkin 21. syyskuuta, että se ei osallistu huippukokoukseen.  

"Huippukokouksella on sama tavoite: edistää elinkelvotonta "Zelenskyyn kaavaa" ainoana perustana konfliktin ratkaisemiselle, saada sille maailman enemmistön tuki ja esittää Venäjälle sen puolesta uhkavaatimus antautumisesta", Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova tarkensi. 

Zelenskyy on kuitenkin vakuuttunut siitä, että huippukokousaloite on hyvin harkittu rauhanmuoto, joka voisi "rauhoittaa tilannetta". 

Tulevaisuuden näkymät

Analyytikot ja sotilasasiantuntijat ovat sitä mieltä, että Kiova saattaa vaatia pitkäaikaisia tukitakuita vuoteen 2025 saakka ja pyrkiä antamaan jonkinlaisen julistuksen tuen jatkuvuudesta Bidenin jälkeen. 

"Tämä on hyvin tärkeä hetki. Se on ehkä jollakin tavalla poliittisessa ja sotilaspoliittisessa mielessä ratkaiseva hetki", sanoo ukrainalainen sotilasanalyytikko Oleksandr Kovalenko. 

Koska Ukraina haluaa iskeä 300 kilometrin (186 mailin) etäisyydelle Venäjän sisäpuolella sijaitseviin sotilaallisiin laitoksiin, on hyvin mahdollista, että Zelenskyy toistaa vaatimukset pitkän kantaman iskujen sallimisesta. Moskova on sanonut, että tämä teko tekee Naton jäsenistä konfliktiin suoraan osallistuvia ja herättää vastatoimia. Kun otetaan huomioon, että Venäjä on ollut hyökkäyksessä lokakuusta 2023 lähtien, Ukrainan uusin vaatimus Kurskista voi hyvinkin toimia keskeisenä neuvotteluvälineenä neuvotteluissa. 

Venäjän tapauksessa on todennäköistä, että Moskova aikoo nyt edetä valloittaakseen Pokrovskin liikennekeskuksen vuoden loppuun mennessä. Tämä laskelmoitu siirto ei ainoastaan aiheuta kaaosta Ukrainan logistiikassa, vaan se myös luo Moskovalle tilaa "uusille hyökkäyslinjoille".