Sotilasvallankaappaus ajoi Keski-Afrikan Gabonin täydelliseen kaaokseen. Ryhmä korkea-arvoisia sotilasvirkamiehiä kaappasi vallan pääkaupungissa Librevillessä 30. elokuuta muutama minuutti sen jälkeen, kun presidentinvaalien tulokset oli julkistettu. Näin syrjäytettiin presidentti Ali Bongo Ondimba, jonka perhe oli pitänyt valtaa maassa lähes 56 vuotta.

Mitä tapahtui?

Gabonissa äänestettiin 26. elokuuta, ja tulosten perusteella Bongo valittiin uudelleen kolmanneksi kaudeksi noin kahdella kolmasosalla äänistä. Vallankaappausjohtajat, joukko kapinoivia sotilaita, olivat eri mieltä virallisista tuloksista ja esiintyivät valtion televisiossa ilmoittaen vaalitulosten mitätöimisestä. Heidän mukaansa tämä oli ensimmäinen askel kohti "nykyisen hallinnon lopettamista". Oppositio ilmoitti 29. elokuuta myös, että heidän ehdokkaansa Albert Ondo Ossa oli voittanut ja että vaalivilppiä oli tapahtunut laajalti.

Vallankaappausjohtajat puolustautuivat mainitsemalla, että vaalit "eivät täyttäneet avoimen, uskottavan ja osallistavan äänestyksen edellytyksiä, joita Gabonin kansa niin kovasti toivoi".

Vallankaappauksen julistuksen jälkeinen julistus

Ilmoituksen jälkeen sadat ihmiset tulivat Librevillen kaduille juhlimaan ja tervehtimään vallankaappausta. Verkossa levisi 30. elokuuta videoita juhlallisuuksista, joissa kansalaisten nähtiin tanssivan ja huutavan "vapautettu!!!" Librevillen Nzeng Ayongin kaupunginosassa. Joillakin videoilla nähtiin myös sotilaita, jotka kantoivat vallankaappausjohtaja Brice Oligui Ngeumaa harteillaan kutsuen häntä "presidentiksi".

Syynä tähän riemuun voivat olla Bongoon kohdistuneet syytökset vaalivilpistä ja korruptiosta siitä lähtien, kun hänestä tuli Gabonin presidentti yli 14 vuotta sitten.

Gabonin tulevaisuus

Seuraavaksi valtion instituutiot on lakkautettu, ja niihin kuuluvat "hallitus, senaatti, kansalliskokous, perustuslakituomioistuin, talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvosto sekä Gabonin vaalikeskus". Valtion tiedotusvälineiden mukaan Bongo on tällä hetkellä kotiarestissa, hänen poikansa on telkien takana ja kaikki rajat sekä valtion virastot on suljettu.

Paljon on vielä määrittelemättä. Armeijan odotetaan ensin palauttavan väliaikaisesti perustuslakituomioistuimen ja vähitellen kotimaanlennot. Myös kansalliset rajat pysyvät suljettuina toistaiseksi. Kansainväliset radio- ja televisiokanavat aloittavat lähetyksensä hitaasti uudelleen Oliguin käskyjen mukaisesti.

Hänen määräyksensä tulivat, kun hän vannoi virkavalan väliaikaisena presidenttinä 4. syyskuuta ja lupasi "vapaat, avoimet ja uskottavat vaalit", joiden aikataulua ei ole vielä mainittu. Gabonin lähitulevaisuus on kuitenkin edelleen hämärän peitossa, sillä monet maan johtoon liittyvät kysymykset, vallankaappauksen seuraukset Keski-Afrikan valtion globaalille maineelle ja diplomaattisille suhteille ovat edelleen vailla vastauksia.

Kansainvälinen vastaus

Samaan aikaan useat maailman johtajat ovat tuominneet sotilashenkilöstön toiminnan ja varoittaneet Gabonissa jumissa olevia kansalaisiaan pysymään valppaina ja varovaisina. Näihin kuuluvat sellaiset järjestöt ja instituutiot kuin Afrikan unioni (yli 55 jäsenvaltiota), Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECCAS), Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan unioni ja sellaiset maat kuin Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa ja Espanja.

Gabonin lisäksi Afrikassa on raportoitu useista vallankaappauksista pelkästään viimeisten kolmen vuoden aikana. Monet näistä maista ovat tunnetusti maanosan entisiä Ranskan siirtomaita. Tällaisia maita ovat muun muassa Burkina Faso, Tšad, Guinea, Mali, Niger ja Tunisia.